Tämä postaus tulee tavallisesta sunnuntaista poiketen muutaman päivän myöhässä, mutta sunnuntaina en vain kyennyt istahtamaan tietokoneen ääreen (yöunia oli koko viikonlopulta takana alle 10). Täältä pesee nyt kumminkin kilometripostaus muikeimmasta viikonlopusta.
Hypättiin tien päälle perjantaiaamuna suuntana Mont St. Michel. Olen nähnyt kyseisestä saaresta vain mielettömiä kuvia ja oli huisia päästä pällistelemään sitä muiden vaihtareiden kanssa.
Perjantai päivä vietettiin suurimmaksi osaksi bussissa kököttäen, mutta se ei ollut ongelma eikä mikään niin mielettömässä seurassa. Bussimatkoihin kyseisten vaihtareiden kanssa kuuluu: naurua, naurua ja vielä enemmän naurua!
Bongasin tosin tien päältä tuon yllä olevan sillan, erikoinen muotoratkaisu mutta toimii!
 |
| Suomi+Peru |
Pysähdyimme iltapäivällä hautausmaalle, joka oli pyhitetty amerikkalaisille sotilaille toisen maailman sodan seurauksena. Paikka oli itsessään henkeäsalpaavan kaunis, missä vierailee useita turisteja erityisesti Yhdysvalloista. Me vaihtarit napsimme kuvia sen minkä kerkesimme ja nautimme vain paikan kauneudesta.
Hautausmaahan oltiin liitetty yhteys rantaan(jonne amerikkalaiset sotilaat aikoinaan rantautuivat), jonne saattoi kävellä viherikön läpi mukavaa puistotietä pitkin. Brasilialaisten mielestä ranta oli "ihan okei" samaan aikaan kun minä haukoin henkeä etsien rantaviivan loppua.
 |
| Australia+Kanada+Arvaa kuka? |
 |
| Mie ranskalaisen rotexin(=entinen vaihtari) kanssa. |
Käveltiin Matheuksen(yllä oleva brassi) rantaa pitkin ja parannettiin maailmaa. Joskus vaihdossa kaipaa keskusteluja, joten oli mukava jakaa ajatuksiamme. Eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaa toisella puolella maailmaa ja taustoista riippumatta löytää yhteisen sävelen. Jännää mutta mieletöntä.
 |
| Näin ensimmäisen kerran kiertolaisia hevoskärryineen. Perjantai iltana saavuttiin hotelliin jossain päin Normandiaa. Oltiin juuri purettu kassit bussista ja juttelimme pihalla, koska samassa hotellissa yöpyisi myös toisen alueen vaihtarit. Katsoin sitten ikkunaan, ja siellä oli kaksi suomalaista tyttöä. Olin niin helpottunut ja onnellinen päästessäni puhumaan taas suomea, että tirautin jopa muutaman kyyneleen. Se ikkuna Normandian illassa noiden upeiden ilmestysten kanssa tekivät päivästäni ikimuistoisen. <3 |
Kukon laulun aikaan hypättiin taas linja-auton kyytiin ja suunnattiin varsinaiseen määränpäähän: Mont St. Micheliin. Perille päästyä ohjelmassa oli seitsemän kilometrin kävelyretki koko saaren ympäri. Tarkotuksena oli pukea shortsit, mutta järjestelmällisenä ihmisenä unohdin omani joten kuljin yökkäreitten housuissa pitkin Normandiaa.
 |
| Suomi ehostus (kuvasta puuttuu kaksi muuta tyttöä) |
 |
| AUSTRALIA JA MIE <3 |
 |
| <3 |
 |
Näin jonossa kuljettiin ja tuo hiekalta näyttävä maaperä oli jotai hyllyvää merenpohjaa, johon jäi jumiin.(Kiskottiin yksi rotary sieltä pois) Annoin myös mukaani ottamani salmiakit yhdelle oppaalle, joka kertoi pitävänsä paljon tästä kaikkien rakastamasta Suomi-herkusta. Jos joku siis haluaa lisätä salmiakki&Suomi-karkki varastojani, niin en pistä vastaan.
Lauantai iltana ohjelmaan kuului illallinen ja kansallislaulujen laulaminen. Tunnelma oli mitä parhain ja kaikki huipentui DJ:n esiintymiseen. Sunnuntai aamuun herättiin kaikki silmät ristissä enemmän tai vähemmän nukkuneena. Aamiaisen jälkeen käytiin tutustumassa itse saareen. Sataa tihkutti, mutta se ei tunnelmaa pilannut.
Kaiken kaikkiaan upea viikonloppu upeassa seurassa ja mahtavassa paikassa! Hetken maailma oli tässä.
Bisous,
Riikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti